Olen Arabiemiraateissa asuva kestävyysurheilija, jolle omien rajojen hakeminen ja niiden testaaminen on elämän punainen lanka. Juoksu on yksi ehdottomasti tärkein niistä.

Intohimona on myös korkeiden vuorten kiipeäminen ja tähän mennessä olen kiivennyt katsomaan maailmaa mm. Mt.Everestin, Lhotsen ja Manaslun huipulta.


tiistai 29. elokuuta 2017

Lontoon MM-kisat

Nyt kun MM-kisoista on kulunut jo tovi, niin on hyvä vetää yhteen kisa mietteitä. Olen palannut sähköttömästä saaristo ∕ mökki elämästä takaisin city arkeen ja huomaan kuinka hyvin mieli ja keho on ehtinyt  palautua. Vaikka mökillä onkin aina joku projekti meneillään ja tuntuu että koskaan ne ei lopu, niin kumminkin se on mielestäni yksi paras ″akkujen lataus″ paikoista. Toki nyt kun normaalit treenirutiinit alkaa rullaan niin arjen pyörittäminen on näin mantereella huomattavasti helpompaa.
  
Lontoon kisareitti ei ollut kaikista nopeimmasta päästä, muutama tiukka mutka ja kaksi loivaa nousua joka kierroksella. Juostiin siis neljä kierrosta samalla reitillä. Yleensä arvokisoissa juostaan sellaista reittiä joka on kuvaus- ja katsojaystävällinen ja Lontoon reitti sitä kyllä oli. 

melkein estejuoksuksi meni välillä...

Kannustus oli huikeata koko matkan ja olin todella yllättynyt kuinka paljon Suomalaisia ja tuttuja reitin varrella oli. Kiitos kaikille kannustuksesta!
Juoksin vajaa puoleen väliin kärkiryhmässä ja siinä oli hyvä juosta. Juoksu oli hyvin kontrolloitua ja alku sujui ongelmitta. Tiesin että jossain vaiheessa tulen tipahtamaan kun kärki lisää vauhtia mutta siinä vaiheessa piti vaan keskittyä entistä enemmän omaan juoksuun ja vastaantuleviin selkiin. Juoksun ″heikoin hetki″ oli 28km kohdilla ja silloin tuntui että kaikki energia meni vauhdin pitämiseen eli juoksusta hävisi se alun rentous. Onneksi ei mitään pahaa tsippaamista tullut ja sain juostua silti maaliin, ilman mitään isoja ongelmia. Lopussa sain hyviä välitietoja edessä olevista juoksijoista joka tsemppasi kun tietää että edessä on mahdollisesti ohitettavia juoksijoita.

tässä vielä kärjen vauhdissa
Puuskainen tuuli ei tuntunut haittaavan alussa mutta tokalla puoliskolla kun vedin suurimman osan yksin niin huomasin että tuuli vaikutti jonkin verran juoksussa.
Taktiikka oli juosta omaa ennätystä mutta sitten kun huomasin että se ei tule onnistumaan niin silloin keskityin siihen että saan juoksun loppuun asti mahdollisimman hyvänä.
Maaliin tultua ensimmäinen fiilis oli pettymys. Kun sitten kuulin sijoituksen 25 (7 eurooppalainen) ja vähän pääsi analysoimaan kilpailua Simon ja Jannen kanssa niin mieli parani kummasti.

loppusuoralla

Kaiken kaikkiaan Lontoosta jäi hyvä mieli ja todella kova motivaatio ensikaudelle!
Ja hei kauden päätös on pian käsillä sillä starttaan sunnuntaina Ruotsi-ottelussa 10 000m! Vitsi vähän jännää miten radalla sujuu…



t. Anne-Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti