Olen Arabiemiraateissa asuva kestävyysurheilija, jolle omien rajojen hakeminen ja niiden testaaminen on elämän punainen lanka. Juoksu on yksi ehdottomasti tärkein niistä.

Intohimona on myös korkeiden vuorten kiipeäminen ja tähän mennessä olen kiivennyt katsomaan maailmaa mm. Mt.Everestin, Lhotsen ja Manaslun huipulta.


torstai 1. helmikuuta 2018

Dubain maraton ja uusi PB

Dubain maraton onnistuneesti takana ja siellä hienosti uusi henkilökohtainen ennätys 2.28.53! Kisan jälkeinen olotila on ollut aika tyhjä vaikka onnistumisen fiilis onkin ollut mahtava. No toki annoin kaikkeni kisassa eli ei ihmekään jos akut on vähän tyhjät... Itse kilpailu on hyvin lyhytaikainen rutistus kun vertaa kuinka paljon tunteja ja kilometrejä sen eteen tekee töitä.

Kisaan starttaaminen oli (jälleen kerran) pikkaisen erikoinen koska olin saanut eliitti startti paikan sekä numeron mutta en saanut Akia eliittiin mukaan. Oltiin sovitti Akin kanssa jo maaottelun jälkeen  että hän lähtee jänistään minua Dubain maratonille (näin ollen en tulisi juoksemaan yksin koko matkaa). Naisilla eliitissä oli 2.20 jänikset ja 2.23 jänikset mutta tiesin että minulle ei olisi mitään apua näistä tai että olisi edes mahdollista pysyä muiden matkassa sillä entuudestaan tiesimme että taso tulee olemaan todella kova. Toki matkalla tippuu aina pois juoksijoita mutta edellisvuosien  perusteella kärkiryhmä painelee puolikkaan sinne 1.11 nurkille.
Päätettiin että starttaan massan mukana jossa lähtö oli 1h eliitti startin jälkeen klo.7. Se taas tarkoitti että lämpötila on korkeampi varsinkin lopussa ja ohiteltavia tulee olemaan reitillä viimeisellä kierroksella.  Vikana päivinä oli kumminkin vielä epäselvä saanko vaihdettua eliitti numeron massa starttiin. Onneksi Janne sai hoidettua kaikki sähellykset mitä kisajärjestäjien päästä tuli.



Reittiä oli muutettu taas jälleen kerran ″nopeampaan suuntaan″ . Nyt siitä oli poistettu kanaalin ylittävä silta jonka viime vuonna juoksimme kahdesti.  Reitissä oli nyt ns. 3 kierrosta. Eka 12km kierros etelän suuntaan ja sitten 2x 15km kierrosta pohjoiseen päin. Hyvin tasainen ja U-käännökset eivät olleet mitenkään tiukkoja eli niissä ei vauhti tyssännyt.




Startissa oli vielä yön jäljiltä usvaa ja lämpötila 17 astetta. Näkymä oli aika kiva. Eka 12km kieppi meni hyvin ja vauhti tuntui jopa aavistuksen kevyelle. Meillä oli tässä vaiheessa  4 hengen ryhmä meidän perässä.  Tokan kiepin aikana ohitettiin pari juoksijaa jotka myös liittyivät tähän junaan mutta aika pian ne kaikki siitä kumminkin karisivat pois ja tokan kierroksen puolessavälissä jäljellä oli Aki ja minä tästä letkasta.
Kisan aikainen tankkaukset meni hyvin,  käytin kisan aikana  GU-geelejä ja urheilujuomaa. Vesiasemia oli 2,5km välein mutta itse käytin 5km välein olevia asemia.



Puolimatkan ohitin aikaan 14.25. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä tajusin mistä Janne oli varoittanut eli kaikki yli 4h maraton juoksijat olivat edessä! Vaikka tie onkin leveä ja suurimman osan matkasta pystyi juoksemaan tien reunassa ilman ruuhkaa niin silti tuli aika monta tilannetta että joutui väistämään tai kiertämään edellä olevan juoksijan.  Puhelimet kädessä selfien ottajat, kuulokkeet korvilla, jalkapalloa potkiva juoksija, apinapukuiset  ja ties mitä muita ihmetyksiä siellä oli… Toki jokainen juoksee omalla tavallaan ja ei siinä mitään mutta miksi tämän tasoisessa kilpailussa (IAAF golden label) ei välitetä muista kuin eliitin ajoista?? Tämän takia eliitti oli laitettu starttaamaan tuntia ennen jotta eivät joudu tähän ruuhkaan.…No saivat ihan oman kisan tällä kertaa ja järjestäjät myös.

väliaikoja
Maaliviivan ylitin aikaan 2.28.53. Se oli mahtava tunne kun tiesin että 2.30 alitus tuli ja vielä niin lähelle SE aikaa. No ainakin jäi hampaankoloon ja vielä parannettavaa seuraavalle kerralle ;) Juoksu tuntuma koko kisan aikana oli hyvä. Toki loppua kohden vauhti pikkasen alkoi hiipua ja vaikka yritti vauhtia lisätä niin kehossa ei oikein enää tapahtunut mitään. Mutta sain itsestäni hyvin kyllä irti ja viimeiset kilometrit tuli aika ″sumussa.″ Tankkaus onnistu kisaan hyvin ja kiitos Ida Heikuralle hyvistä tankkausohjeista ja vinkeistä.

Kiitos Aki Nummela joka teki mahtavan työn jäniksenä! Kisoja tulee missä juostaan nainen naista vastaan esim. kaikki arvokisat missä olen juossut ja tulen juoksemaan on näitä kisoja. Sitten on kisoja missä juostaan aikaa vastaan ja Dubain maraton on yksi näistä kisoista .Jos Akia ei olisi ollut niin olisin juossut koko koisan yksin.

tiimi työtä!
Kiitos Simolle joka on valmentanut minua niin ammattitaidolla että olen nyt tässä missä olen! Meillä on hienoja vuosia takana ja kehitystä on tapahtunut koko ajan. Se on kaikista palkitsevinta mitä urheilija vaan voi kokea. Kehittyä ja tulla paremmaksi! Uskon silti että meillä on vielä parhaat vuodet edessäpäin!
Kiitos Janne. Miehelläni on niin monta ″roolia″ minun elämässä ja varsinkin juoksussa että ilman Jannea en varmasti edes juoksisi. You are everything for me.

KIITOS koko tiimille ja sponsoreille! Sillä vaikka juokseminen onkin yksilölaji niin silti olen vain pieni osa koko tiimiä joka ympärilläni on ja joka vaikuttaa siihen että pystyn tätä juoksijan uraa tekemään ja siinä kehittymään!


onnellisena maalissa

t. Anne-Mari


lauantai 6. tammikuuta 2018

Kenian leiri onnistuneesti takan

Jambo, Kauden eka leiri ohi ja nyt matkalla takasin kotiin. Tämä oli toistaiseksi pisin Kenian leirini ja se sujui onneksi hyvin.  Sain tehtyä hyvin maratonille valmistavia treenejä ja tällä kertaa myös pidempiä intervallitreenejä hyvällä vauhdilla. Joulukuussa kilometrejä kertyi 812 ja nyt jääkin nähtäväksi miten treenit lähtee sujumaan merenpinnan tasolla.
Tietysti tulokset näkee sitten Dubain maratonilla mutta tällä hetkellä luottavaisella mielellä kohti startti viivaa.

Janne huolto hommissa 😀 
Tällä kertaa Itenissä oli muitakin Suomalaisia kestävyysjuoksijoita treenaamassa.  Kiitos George Tassiselle joka oli muutamassa treenissä jeesaamassa ja tsemppiä Tampereen tytöille vikoihin treeni viikkoihin! Paljon  hyviä kilometrejä, muistoja ja kokemusta karttui taas Kenian ylängöiltä. Iso kiitos kaikille  joiden ansiosta leiri sujui mainiosti.

3x5km, Eldoredissä Tassisen peesissä
Itenin Suomalaiset
Seuraava leiri helmikuun lopulla ja silloin myös Keniaan mutta tällä kertaa jään Eldoredin tasaisemmille maastoille.

Tiimi kanssa uuden vuoden lounaalla Samich Resortissa. Takana Kerio Valley.

t. Anne-Mari




tiistai 19. joulukuuta 2017

Maratoonarin päätreeni korkealla, 30km 2.01min.

Nämä reippaat pitkät on nyt maratonille valmistavalla kaudella yksi päätreeneistäni. Ne on vaativia treenejä, keskittymistä ja malttia tarvitaan että tulevat loppuun asti hyvin. Lopussa sattuu....🤣

Vastaavia 34km harjoituksia on vielä ainakin neljä leirin aikana tiedossa.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Kausi 2018 jo hyvässä vauhdissa

On varmasti aika taas päivittää kuulumisia myös tänne blogin puolelle. Nykyään tuo sosiaalinen media on käytössä sen verran paljon että aina meinaa tämä blogin päivitys unohtua.

Maaottelun jälkeen tein yhden Nepalin työreissun Lobuche-East:lle (6119m). Samalla pidin niin sanotun ylimenokauden eli olin juoksematta vuorilla melkein kolmisen viikkoa. Reissu onnistu hyvin, oli ihan käydä Nepalissa ja vuorilla ja mikä tärkeintä suurin osa porukasta pääsi huipulle ja turvallisesti alas . 
Aventuran jengi Lobuchen huipulla
Sain kuitenkin aika sitkeän keuhkoputken tulehduksen joten paluu treenien pariin ei sujunut ihan suunnitelman mukaan. Mutta nyt näyttää hyvälle ja toivon mukaan pysyy kunnossa eikä enää takapakkeja tule.

Dubaissa olen kilpaillut pari 10km kilpailua maaottelun jälkeen, toinen ennen Nepalin reissua (34.32) ja toisen viimeksi eilen Fujairahissa. Aika 34.02 (10,18km) antoi hyvän vahvistuksen siitä että lihaksisto ja tämän hetkinen kunto valmiina koviin treeneihin jota seuraavan 1,5 kuukauden aikana odotettavissa. 


Olen meinaan nyt matkalla Keniaan, Itenin harjoitusleirille. Olen Keniassa 6 tammikuuta asti ja sitten on tarkoitus saada vielä muutama hyvä vauhti treeni alle merenpinnan tasolla ennen Dubain maratonia. Eli juoksen Dubaissa tammikuun 26 seuraavan maratonini.
Valinta tämän kauden pääkilpailuun eli EM-kisoihin tuli ensimmäisten urheilijoiden joukossa. Se on todella hieno juttu sillä nyt voin startata Dubain maratonille ilman ”tuloksen teko painita”. 




torstai 7. syyskuuta 2017

Ruotsi-ottelu, heijaa Suomi

Olipa hieno kokemus olla mukana tässä ainutlaatuisessa ja perinteisessä kisassa! Ruotsi ottelulla on pitkät perinteet, ensimmäistä kertaa se järjestettiin 1925 ja muutamaan vuotta lukuun ottamatta se on koonnut aina yhteen Suomen ja Ruotsin parhaat urheilijat taistelemaan mestaruuksista joukkuehengessä!


Tänä vuonna kisat järjestettiin Tukholman Olympia stadionilla. Lähdin matkaa Suomesta muun joukkueen matkassa ja olimme Tukholmassa jo perjantaina. Minulle oli myös uusi kokemus olla näin ison joukkueen mukana. Tällä kerralla pääsin myös itse seuraamaan kisoja ja kannustamaan Suomen joukkuetta koska 10 000m oli ohjelmassa sunnuntaina.

kävelyä oli hieno päästä seuraamaan näin läheltä!

Nuorten kisat oli myös samanaikaisesti ja oli hauska seurata kuinka kovalla tsempillä ja hyvällä fiiliksellä juniorit taistelivat voittoon. Hieno yhteensattuma oli myös se että ottelun yhteydessä järjestettiin koulujen välinen viestikilpailu. Suomesta edustanut koulu oli Tesoman koulu jossa olen itse kouluni käynyt.

Joukkuehengen kohotusta ennen starttia!
Sunnuntaina oli meidän  naisten10 000m vuoro taistella Suomelle pisteitä. Minä, Sandra Eriksson ja Saara Nikander oli Suomen edustajia. Ruotsilta oli yksi kova nimi, Meraf Bahta joka oli jo urakoinut viikonlopun aikana useammassa matkassa. Bahtalla on todella kova 10 000m tilastoaika 31:13.06 ja Euroopan kärki tältä kaudelta. Eli ″melkeinpä″ tiesin kuka kisan tulee viemään mutta toki emme tienneet mikä tulee olemaan Bahtan taktiikka ja muiden Ruotsalaisten. Olin ennakkoon suunnitellut että lähden juoksemaan 1.20min kierroksia eli siihen 3.20min/km vauhtiin. Sandra ei ollut varma omasta kunnostaan ja vauhdista, sillä takana oli ollut pitkä toipuminen. Eli ainoa mahdollisuus Bahtaa vastaan oli yrittää omaa ennätystä ja parastaan. Eka kierroksen meni minun vetämänä, Bahta siirtyi kärkeen muistaakseni heti tokan kierroksen jälkeen mutta vauhti oli sen verran kiihtyvää että olisi ollut minulle tuho jos olisin siihen jäänyt roikkumaan. Itse sain juostua suht tasaisen kisan ja muutaman kierroksen jälkeen kierrokset alkoivat mennä siihen 80s. hujakoille. Ekat kierrokset meni pikkasen alle ja muutama kierros muutaman sekunnin yli mutta muuten aika lailla ehjä juoksu. Olin ennakkoon vähän jännittänyt miten 10km tuntuu radalla sillä edellisestä kerrasta on 11 vuotta! Eli oli jo aikakin käydä radalla vierailulla ;) Täytyy sanoa että yllättävän helposti se kumminkin meni. Kun jäljellä oli 10 kierrosta niin silloin alkoi kierrokset mennä tosi nopeasti ja kun jäljellä oli 2 kierrosta niin tajusin että senhän on kohta ohi! Viimeisellä kierroksilla ohitin  Sandran ja jos Ruotsalaiset olisi siinä vaiheessa uhannut Sandraa olisin jäänyt vetämään mutta kun niistä ei ollut vastusta niin annoin mennä. Loppu aika 33:18.08 oli uusi oma ennätys! Radalta jäi tosi hyvä maku ja oli hieno päättää tämä kausi tähän kisaan! Nyt kyllä en malta olla näin pitkään pois radalta…

Suomen super kovat naiset 😀 
Olen kotona Dubaissa ja nyt seuraava kuukausi on ns. voima jakso jossa jonkin verran enemmän mäki juoksua ja kuntopiirejä. Pidän lokakuussa sitten ns. ylimenokauden kun lähden työmatkalla Nepaliin. Lobuche-East:lle ja silloin leppoisia trekkaus päiviä edessä ;)

t. Anne-Mari

Eurooppa jäi taakse tältä kesää mutta ensi vuonna nähdään taas!





  

tiistai 29. elokuuta 2017

Lontoon MM-kisat

Nyt kun MM-kisoista on kulunut jo tovi, niin on hyvä vetää yhteen kisa mietteitä. Olen palannut sähköttömästä saaristo ∕ mökki elämästä takaisin city arkeen ja huomaan kuinka hyvin mieli ja keho on ehtinyt  palautua. Vaikka mökillä onkin aina joku projekti meneillään ja tuntuu että koskaan ne ei lopu, niin kumminkin se on mielestäni yksi paras ″akkujen lataus″ paikoista. Toki nyt kun normaalit treenirutiinit alkaa rullaan niin arjen pyörittäminen on näin mantereella huomattavasti helpompaa.
  
Lontoon kisareitti ei ollut kaikista nopeimmasta päästä, muutama tiukka mutka ja kaksi loivaa nousua joka kierroksella. Juostiin siis neljä kierrosta samalla reitillä. Yleensä arvokisoissa juostaan sellaista reittiä joka on kuvaus- ja katsojaystävällinen ja Lontoon reitti sitä kyllä oli. 

melkein estejuoksuksi meni välillä...

Kannustus oli huikeata koko matkan ja olin todella yllättynyt kuinka paljon Suomalaisia ja tuttuja reitin varrella oli. Kiitos kaikille kannustuksesta!
Juoksin vajaa puoleen väliin kärkiryhmässä ja siinä oli hyvä juosta. Juoksu oli hyvin kontrolloitua ja alku sujui ongelmitta. Tiesin että jossain vaiheessa tulen tipahtamaan kun kärki lisää vauhtia mutta siinä vaiheessa piti vaan keskittyä entistä enemmän omaan juoksuun ja vastaantuleviin selkiin. Juoksun ″heikoin hetki″ oli 28km kohdilla ja silloin tuntui että kaikki energia meni vauhdin pitämiseen eli juoksusta hävisi se alun rentous. Onneksi ei mitään pahaa tsippaamista tullut ja sain juostua silti maaliin, ilman mitään isoja ongelmia. Lopussa sain hyviä välitietoja edessä olevista juoksijoista joka tsemppasi kun tietää että edessä on mahdollisesti ohitettavia juoksijoita.

tässä vielä kärjen vauhdissa
Puuskainen tuuli ei tuntunut haittaavan alussa mutta tokalla puoliskolla kun vedin suurimman osan yksin niin huomasin että tuuli vaikutti jonkin verran juoksussa.
Taktiikka oli juosta omaa ennätystä mutta sitten kun huomasin että se ei tule onnistumaan niin silloin keskityin siihen että saan juoksun loppuun asti mahdollisimman hyvänä.
Maaliin tultua ensimmäinen fiilis oli pettymys. Kun sitten kuulin sijoituksen 25 (7 eurooppalainen) ja vähän pääsi analysoimaan kilpailua Simon ja Jannen kanssa niin mieli parani kummasti.

loppusuoralla

Kaiken kaikkiaan Lontoosta jäi hyvä mieli ja todella kova motivaatio ensikaudelle!
Ja hei kauden päätös on pian käsillä sillä starttaan sunnuntaina Ruotsi-ottelussa 10 000m! Vitsi vähän jännää miten radalla sujuu…



t. Anne-Mari